Einarin Polkupyörä

(início)

G
Einari, hän polkupyörän löysi aitan alta;
pyörän joka jäänyt oli vaarivainajalta.
C
Pyörä oli hyvin huonokuntoinen,
      G
mutta Einari hän kuntoon laittoi sen.
D                       C
Sitten ajeli hän pitkin raittia,
     G                       D
meni kioskille, osti pullon spraittia.
G
Spraitin joi ja aikoi mennä lukemahan aljaa,
mutta isot pojat tarjosivat ykköskaljaa.
C
Einari, hän sanoi: "En kaljaa juo!"
G
Pojat nauro: "Taitaa olla kiire äidin luo!"
D                              C
Einari, hän katsoi vähän aikaa Mäkis-Jaskaa,
G                            D
sanoi sitten: "Pullo kaljaa, spraitti onkin paskaa!"
G
Pojat sanoi: "Sullahan on umpikumirenkaat!
Miten tuolla fillarilla naisten kanssa hengaat?
C
Eihän sinun mukaas lähde koskaan tyttö uhkee,
G
naiset siitä tykkää, nääs kun jätkän kumit puhkee!
D                       C
Ja sullahan on feminiinimankeli!
   G                       D
Ei putkellesi istu kukaan enkeli!"
G
Einaria vitutti. Hän tahtoi pullon A:ta.
Jaska möi, ja Einarilla käsi hipoi maata.
C
Pyörällään hän ajamaan ei suostunut -
G
sanoi: "Se kun, perkele, on ruostunut!"
D                          C
Vielä pullon, pari, joi ja odotteli yötä,
G                             D
lähti sitten kotiin päin - ja matka tuotti työtä.
G
Jaksanut ei kotiin asti poikarukka polkee,
Piti aina vähän päästä löysätä vyön solkee.
C
Kaikki otti päähän eikä Eikka huomannutkaan
G
jarruttaa, kun tuli mäen päältä riihen mutkaan
       D
Nyt on iloinen Einari se,
C                     G
kun sen pyörä ei narise.
       D
Nyt on iloinen Einari se,
C                     G
kun sen pyörä ei narise.